Hautausmaat ovat aina kiehtoneet. Niissä on jotain mystistä. Hautakivissä koskettavia tekstejä, nimikoituja penkkejä.Tällä kertaa päädyimme Highgaten hautausmaalle( Highgate Cemetery). East Cemetery sisäänpääsy maksaa 4 puntaa jonka voi maksaa portilla.West Cemeteryyn pitää liput ostaa etukäteen joka maksaa 12 puntaa. Sinne tehdään vain opastettuja kierroksia ihan turvallisuussyistä. Paikalla oltava 10 min aikasemmin ja jos myöhästyy kierrokselle ei pääse. Ensin sitä ihmettelin mutta kun menimme paikalle ymmärsin kyllä miksi.Hautausmaa on korkeimmalla kukkulalla, rinne viettää ja on märkä,osa hautakivistä siirtyneet ja lisäksi alue on niin iso että sinne ei saa jäädä vaeltamaan.Osaan hautausmaata ei pääse laisinkaan.Hautausmaa on perustettu 1800 luvulla parlamentin päätöksellä.Länsiosa otettiin käyttöön 1839 ja itäinen 1854.
Tulimme paikalle hyvissä ajoin joten kiersimme ensin tuon läntisen puolen. East Cemeteryn ensimmäinen haudattu oli 16 vuotias Mary Ann Webster 12.6.1860. Tänne läntiselle puolelle oli halvempaa haudata kuin itäiselle ja sen huomasi hautakivistä. Kaikki isot hautaholvit olivat tuolla itäisellä puolella. Itäisen puolen pääkäytävän varteen haudatut maksoivat paikastaan aikoinaan sievoisen summan.Sinne on myös haudattu entinen venäläinen KGB agentti Victor Livinenko joka murhattiin myrkyttämällä 2006.Hänen hautansa oli pääkäytävän varrella mutta oli todella vaatimaton.
Douglas Noël Adams (11. maaliskuuta 1952 Cambridge, Britannia – 11. toukokuuta 2001 Santa Barbara, Kalifornia) oli brittiläinen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti kirjastaan Linnunradan käsikirja liftareille.Teos on noussut kulttimaineeseen etenkin tieteiskirjallisuuden harrastajien keskuudessa. Se on osa Linnunrata-nimistä maailman ainoaa ”viisiosaista trilogiaa”, joka syntyi alun perin radiokuunnelmana. Hänen muistokseen vietetään vuosittain kansainvälistä pyyhepäivää 25. toukokuuta.Pyyhepäivän viettäjät kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan. Pyyhkeellä viitataan Adamsin kirjan Linnunradan käsikirja liftareille ajatukseen, jonka mukaan linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen matkassa pitäminen on jopa elinehto.
Ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 25. toukokuuta 2001, kaksi viikkoa Douglas Adamsin kuoleman jälkeen. Fanit tuovat edelleen kyniä kirjailijan haudalle jotta hän pystyy jatkamaan kirjoittamistaan.
Tässä vain osa kuvista. Nyt siirrymme opastetulle kierrokselle itäiselle puolelle.
Tämä hautakivi tuhoutui pommituksessa.
Katakombeissa taskulampun valossa. Arkkuja 1800 luvulta. Täällä oli myös haudattuna kirurgi joka amputoidessaan potilan jalkaa onnistui aiheuttamaan kolmen ihmisen kuoleman.Potilaan, vierustoverin ja hoitajan.
Alla oleva kuva oli koskettavin. Näiden hautakivien välissä on myös hautapaikka. Tähän paikkaan on haudattu 10 ilotyttöä joista nuorin oli vain 12 vuotias ja vanhin 40. 1800 luvulla oli sallittua maata alaikäisen kanssa. Kuvottavaa vaikka samaa tapahtuu tänäkin päivänä.
The grave of the lost girls of the Highgate Penitentiary remains unmarked but not forgotten.
Emma Jones, 12, died 1862; Anna Williams, 15, 1869; Caroline Harriet Rhodes, 19, 1874; Emily Potter, 21, 1878; Harriet Smith, 17, 1880; Frances Iliffe, 14, 1881; Maude Clabby, 18, 1882; Rosetta Edwards, 20, 1900; Ada Rebecca Ingram, 40, 1907; and Agnes Ellis, 29, 1909. Klikkaa tästä jos haluat lukea tästä lisää englanniksi.
Kirjailija Charles Dickens on haudattu toisaalle ( Westminster Abbey) mutta hänen vaimonsa Catherine, tytär Dora,vanhemmat John ja Elisabeth , sisko Frances ja nuorempi veli Alfred on haudattuna itäiselle puolelle.
West cemetery on pinta-alaltaan 7 ha ja East cemetery 7.7 ha
Hautoja yhteensä 53 000 ja hautajaisia ollut vuoteen 2010 mennessä noin 170 000.
Hautausmaan ylläpitoon kuluu rahaa päivässä noin 2500 puntaa ja siinäkin syy miksi sisäänpääsystä otetaan maksu. Paljon pyöritetään vapaaehtoisin voimin. Vaikka alue on iso alkaa täällä niinkuin monella muullakin hautausmaalla loppua tila ja sitä yritetään ratkoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Oli kiehtovaa kuunnella oppaan tarinoita hautausmaasta ja kaikista niistä ihmiskohtaloista. Katakombit ja mahtavat hautaholvit riittävät syyksi vierailuun. Molemmat puolet kiehtovia koska on jotain muuta mitä itse olen nähnyt eri hautausmailla. Haudat olivat juuri siinä tilassa miksi ovat parinsadan vuoden aikana muuttuneet. Kiviä ei pestä vaan saavat sammaloitua rauhassa. Välikäytäviä ei hoideta vaan eteläinenkin puoli oli aika luonnon tilassa. Pääkäytävät hyvässä kunnossa.Samoin oli itäisellä puolella. Kaikkein friikintä oli itäisen puolen lasiset omakotitalot mitkä olivat hautausmaan muurien sisäpuolella.Kuka ihme haluaa asua hautausmaalla. Itsellä ainakin liian vilkas mielikuvitus jotta pystyisin asumaan siellä.Taloissa ei ollut laisinkaan pihaa vaan lasinen terassi minkä kyljessä oli hautoja. Taloja ympäröi kolmelta puolelta haudat. Seinät pelkkää lasia. Kiva istua terassilla tai olkkarissa ja tuijotella hautausmaata ja niitä isoja hautaholveja ja vinossa olevia hautakiviä.
Oli tarkoitus jo viime reissulla käydä täällä mutta silloin aika loppui kesken. Onneksi nyt toteutui.Ensi reissulla taidan mennä Westminster Abbeyn hautausmaalle.
Matka jatkuu
//Lena
Tämäpä oli kiinnostava postaus. Olen myös suuri hautausmaafani. Aina matkoilla ja kotimaassakin täytyy suunnata hautausmaille, jos se vain on mahdollista.
ReplyDeleteKiva myös huomata, että kirjoitat mielenkiinnotoisia postauksia laivaelämästä, joka minullekin on eri näkökulmasta tuttua :)
Kaunis kiitos. Itse pyrin myös aina vierailemaan hautausmailla jos aika antaa myöten.Varsinkin vanhat hautausmaat ovat kiehtovia näyttävine hautakivineen tai toinen vastakohta voi olla unohdettu sodanaikainen hautausmaa jossain keskellä ei mitään.
DeleteLaivat on osa elämääni ja tulevat aina olemaan vaikka kohta lopettelen työuraani.Mukavaa talven odotusta sinulle.Minä ainakin odotan lunta joka toisi lisää valoisuutta tänne etelään.